maanantai 18. kesäkuuta 2012

Kuulumisia

Elämä jatkuu, ja niin pois päin. Tokihan ystäväni kuolema pyörii mielessäni usein, ja hän muistuttaa minulle monesta asiasta. Oli epäreilua että hänen täytyi mennä niin nuorena, kun me muut vielä jatketaan matkaa.
En ole vielä tajunnut häneen poismenoaan kokonaan, ja välillä se iskee tajuntaan kunnolla mikä aiheuttaa itkukohtauksia. Toisaalta en edes ajattele häntä kuolleena, koska minä kannan häntä sydämessäni niin kauan kuin minä itse elän. Muistan kaikki meidän yhteiset muistot lapsuudesta ja nuoruudesta mitä me koimme yhdessä :)
Minulla on myös tallessa isot kasat yhdessä tehtyjä piirroksia ja kirjeitä joita kirjoittelimme toisillemme.

Mutta en voi silti olla itse onnellinen siitä, että olen itse vielä elossa. On kesä, aurinko paistaa lämpimästi ja nurmet ja puut ovat vihreitä ja taivas sininen. Minulla on tärkeä henkilö jonka kanssa vietän aikaa ja nautin siitä täysin siemauksin. Olen ajatellut että nyt minä elän poismenneen ystäväni puolesta ja koen asioita joita hän ehkä olisi halunnut kokea.

Ajatukset elämästä on muuttuneet hieman, tajuan nyt sen että me ei eletä ikuisesti eikä olla kuolemattomia. Me olemme täällä vain käymässä, ja meidän tulisi elää kuin viimeistä päivää. Koskaanhan ei tiedä, milloin se viimeinen päivä oikeasti tulee. Ihminen kuolee niin helposti.

Meidän tulisi tehdä niitä asioita joista me nautimme ja seurata sydäntämme. Itse olen painiskellut sen kanssa, kumpaako noudatan ennemmin, järkeä vai sydäntä.

Minuna poikaystäväni asuu Imatralla, joka on monen sadan kilometrin päässä Kuopiosta. Haluan kuitenkin hänen lähelleen, joten hain tänä kesänä pariin kouluun sinne landelle. Joudun siis jättämään työpaikkani, ja muuttamaan surkeaan opiskelija elämään takaisin. Mutta ainakin saisin olla hänen kanssaan, ja saisin uuden koulutuksen joka mahdollisesti työllistää minut, toisinkuin aikaisemmat erehdykseni.

Koulutuksessakin olen aina seurannut sydäntä, ensin kävin turhan koulun joka valmisti "kuva-artesaaneja", eli todellisia tyhjän toimittajia. Seuraavaksi menin melkein yhtä tyhjänkanssa kouluun, ja valmistuin sieltä vaatesuunnittelijaksi. Mikään näistä ammateista ei ole minua koskaan työllistynyt, eikä tule työllistämään. Ajattelin nyt siis olla miettimättä niitä hukkaan heitettyjä vuosia, jolloin olisin voinut valmistua vaikka lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi, ja tehdä nyt enemmän töitä kuin laki sallii.

Jospa sitä nyt sitten viisastuu, ja tekee asioita myös järjen kanssa, niinkuin olisi pitänyt tehdä ajat sitten.

Olen myös ajatellut ajaa ajokortin tänävuonna, vaikka olenkin täysi idiootti sen suhteen. Kolmas kerta toden sanoo, vai mitä? En aio olla suomen ainut aikuinen jolla ei ole korttia ^^

Tässä muutama kuva upeasta lauantaista jolloin oli aivan upea ilma, joten nautimme pari juomaa niin lähikuppilassa kuin nurmikollakin. Mukana oli myös eräs toinen ystäväni joka oli Kuopiossa käymässä.
Kukapa uskoisi että tämä kuva on otettu samana päiväna, jossa olin menehtyneen ystäväni muistotilaisuudessa?
Tottakai minun kuuluisi olla surullinen, muttakun en vain ollut. Olin oikeastaan aika onnellinen omasta elämästäni :)Olen myös varma siitä, että ystäväni toivoisi sitä.

Olen myös suunnitelut kesääni aika hyvin, minulla on ostettuna liput Tuskaan, Kuopion rokkikyrpä festareille, ja Lumoukseen, vaikka viimevuoden Lumous olikin täysi floppi. Jospa se tälläkertaa menisi paremmin.

Aion myös käydä tapaamassa kavereita esimerkiksi Mikkelissä. Matkustelen siis paljon paikasta toiseen :) Minulla on myös elämäni ihka ensimmäinen kesäloma, jonka ajalta saan jopa palkkaa! Eihän se ole kuin kaksi viikkoa, mutta aion ottaa siitä kaiken ilon irti.

Tässä muutama kuva random ostoksistani, joita on tullut tehtyä:

Lipparin korsetti mallia Exit to Eden.
Sitten vähän paskaa restyleltä, tällainen laukku joka muistuttaa minua Moi-meme-Moitien vaatteista.
Ja toinen melkein samanlainen laukku, mutta en osannut päättää otanko tämän vai tuon edellisen, niin otin molemmat -.-' ( Se siitä uudenvuoden lupauksesta )

Sitten ostin tällaisen neuleen. Muuten ihan kiva, mutta tämä on suunniteltu joillekkin kääpiöille. Hihat on noin 20 cm liian lyhyet, mikä näyttää naurettavalta kun hihat on mallia velhon hiha. Pitää siis viedä äidilleni hoitoon jotta hän voi sinne neuloa vähän lisää pituutta, koska minä en itse osaa sitä tehdä -.-'

Olen päättänyt ottaa suurehkon tatuoinnin rintakehääni, ystäväni kunniaksi. Minulla on hyvä kaveri, joka osaa piirtää upeasti. Hän lupasi auttaa minua tatuoinnin suunnittelussa :) Tässä linkki hänen blogiinsa: Inuki

6 kommenttia:

Umy Zenaida Hyyryläinen kirjoitti...

Wau, tosi hienoa kuulla että olet hakenut kouluihin ja siirryt eteenpäin elämässä :) taidat olla hiukan hmm..kasvanut? Mulla on kans 2 vk kesäloma tulossa, palakittee.
Mie odotan kans pääsykoetuloksia, tosin isosta kylästä.
Ei käsityö/taide/ompeluala Suomessa työllistä, niin karua kuin se onkin. Nyt olen ihan tyytyväinen että sain sen hermoraunion ja sössin KuMun heti alkuunsa. :)))
Sairaanhoito/sos.terv.ala on käynyt mielessä, mutta siellä syynäävät aika tarkkaan kenet ottavat. :)
Toivottavasti sinua onnistaa haussa! (mie hain hömppäkouluun, mutta aikansa kutakin)
Hienolta kuulostaa myös, että olet menossa niin monille festareille.

Ventovir kirjoitti...

Umy:
Meni kyllä ne pääsykokeet ihan päin persettä niihin kouluihin, toinen niistä oli juurikin se sairaanhoito linja jossa en valittettavasti osannut latinaa, ja 99% porukasta oli jo jotain ensihoitajia, eli maihikset on aika huonot.
Toinen koulu mihin hain, oli restonomi, mutta siinäkin englannin lukeminen/ymmärtäminen ei oikein skulannut. Voi olla että en pääse mihinkään. Pitää siis hakea vaikka johonkin peruutuspaikoille amikseen tms.
Tai sitten jatkan tuolla duunissa taas toisen vuoden ja toivon että suhde jatkuu tarpeeks pitkään että koitan ensivuonna uudestaan -.-'
Mutta nyt pitää elää hetkessä eikä murehtia turhia! Eihän sitä koskaan tiedä vaikka pääsisinkin vaikka peruutuspaikalla sinne :)

Mistress Mystral kirjoitti...

Ihana kuulla, että olet ottanut vastuun omasta elämästäsi. Olen toki pahoillani ystäväsi poismenon johdosta :(

Minusta et ole tehnyt vääriä valintoja, vaikka olet seurannut sydäntäsi koulutuksesi suhteen. Nyt seuraat sydäntäsi muuton suhteen :) Mielestä se ei ole huono asia.

Ja me nähdään tänä vuonna Lumouksessa :) Toivottavasti se on tänä vuonna myös onnistunut festivaali meille molemmille

Ventovir kirjoitti...

Mystral:
Kai sitä kaikki on vastuussa omasta elämästään, ainakin sen jälkeen kun täyttää sen 18 vuotta^^

Muutto ainakin vanhempieni mielestä on huono asia, lähden miehen takia paikkakunnalle jossa ei ole töitä, jätän oma työpaikkani, olisinhan voinut käydä ne samat koulut Kuopiossakin ja voinut tehdä töitäkin samalla.

Rahaakaan en varmaan tule saamaan mistään koska kaikki opintotuet taitaa olla jo käytetty, eli varmaankin opintolainalla taas eletään vaikka entistäkin on ihan vitusti. Niin että se siitä järkevyydetä :D

Demonita kirjoitti...

Osanottoni ystäväsi poismenosta :(
Mukava kuitenkin lukea että asiat muuten alkavat sujua. Joskus on otettava rohkeasti askel eteenpäin. Itsekin vasta muutin Joensuusta Helsinkiin tänne mieheni takia ja tein kaiken maailman koulunvaihdot ja jätin monta hyvää ystävääni sinne. Toivon nyt että valinta oli oikea, ei sitä koskaan tiedä jos ei vain rohkeasti kokeile. Ainakin tähän asti olen viihtynyt hyvin. :) Toivottavasti siekin saat elämääsi paljon kaikkea uutta positiivista muuton myötä. :)

Sini kirjoitti...

Olen pahoillani ystäväsi puolesta :(

Sulla oli ihanasti hiukset tuona päivänä <3